Kylän historia

Kivikautiset löydöt todistavat, että Eskolaa on pidetty jo aikojen alussa hyvänä asuinpaikkana. Varsinainen kirjallisten dokumenttien valaisema historia alkaa 1500- ja 1600 -lukujen vaihteessa, jolloin Hanhinevan kylä sai ensimmäiset asukkaansa.

Parin sadan vuoden ajan Eskolan kylän elämä noudatteli muiden maaseudun maanviljelysvaltaisten kylien elämää.

Vuosisadan toisen vuosikymmenen lopulla Metsähallitus käynnisti kapearaiteisen metsäradan suunnittelun ja rakentamisen niin sanotun Lestin hoitoalueen puunkuljetusta varten.

Eskolan metsärata, Pikkurata, oli ainutlaatuinen ilmiö suomalaisen puunkuljetuksen historiassa. Vuosien 1922 - 1961 aikana Pikkurataa pitkin kuljetettiin neljän pienen veturin, Pikku-pässin, voimin noin kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Oheisessa kuvassa kuormaansa kiskoo veturi numero kolme.

Metsähallituksen kapearaiteinen rautatie oli parhaimmillaan lähes seitsemänkymmenen kilometrin mittainen. Sitä pitkin puutavara kuljetettiin Lestin hoitoalueen metsistä Eskolaan, missä pikkuvetureiden tuoma puutavara siirrettiin valtion rautateiden vaunuihin. Aina ei siirtäminen, lossaaminen vaunusta vaunuun ollut mahdollista vaunupulan vuoksi vaan puutavara jouduttiin varastoimaan Eskolaan. Mittavat halkopinot antoivatkin Eskolalle Mottikaupungin nimen.

Eskolassa sijaitsi Lestin hoitoalueen konttori, pikkuvetureiden talli, paja sekä lukuisia muita metsäradan toimintoihin liittyviä rakennuksia. Kuvassa käpykaristamo (käpyriihi) ja käpyvarasto. Kuvassa näkyvä rataosuus kulki nykyisen Leppilammelle vievän tien kohdalla ja käpyriihi oli heti Kokkola-Kajaani -tieltä lähdettaessä oikealla.

Puun käsittely oli enimmäkseen kovaa, ihmisvoimin tapahtuvaa, työtä. Kaukana metsäradan varrella työskentelevät asustivat radan läheisyyteen rakennetuilla metsäkämpillä, joista suurimmilla kämpillä työntekijöiden asumisen mukavuudesta huolehtivat kämppäemännät ja isännät. Eräs ratkaisu työväen majoituksen järjestämiseksi olivat asuntovaunut, jotka siirtyivät junien mukana kulloisenkin tarpeen mukaan.

Pikkuradan vaikutus alueensa työllistäjänä oli varsin merkittävä. Suurimmillaan sen vaikutus oli Eskolan ja Sievin asukkaille, mutta myös lukuisat lähipitäjien asukkaat riensivät Pikkuradan töihin.

1960 -luvun alussa Pikkurata purettiin. Kämpät metsäradan varrelta purettiin yksi toisensa jälkeen. Nykyään on jäljellä vain Saariveden kämppä Sievissä.

Myös Eskolan metsäradan veturit vetivät viimeiset kuormansa Eskolaan ja päätyivät romuttamolle.

Metsäradan historiaa

Metsäradan toiminnan loppumisen myötä samaan aikaan koko suomalaista maaseutua rassannut murros vaikutti eskolalaisten elämään vahvasti. Parhaimmillaan puolen toista tuhannen kieppeillä pyörinyt asukasluku romahti.

Onneksi Eskolaan oli jo metsäradan toiminnan aikana syntynyt teollisuusyrityksiä kuten Eskolan Sementti ja Puu (Eskopuu Oy) ja Kolppasen sementtivalimo. Muutakin yritystoimintaa virisi ja näin Eskola säilytti menetyksistä huolimatta elinkelpoisuutensa.

Kyläyhdistyksen perustamisen (1981) myötä eskolalaiset pyrkivät - hyvin pitkälle onnistuenkin – ottamaan kylän kohtalon omiin käsiinsä.

Eskolan kylän historiaan voi perehtyä perusteellisemmin vuonna 2007 ilmestyneestä Eskola – pikkuradan kylä teoksesta.

Matkailu